Syk­syn saa­pu­es­sa hir­vie­läin­ten lii­keh­din­tä li­sään­tyy, mikä kas­vat­taa ris­kiä tör­mä­tä hir­veen eri­tyi­ses­ti hä­mä­rän ai­kaan. Lii­ken­ne­tur­va ko­ros­taa, et­tä hir­vi­vaa­ra-alu­eel­la on tär­ke­ää alen­taa ajo­no­peut­ta on­net­to­muu­den vält­tä­mi­sek­si.

Hir­vet ovat ak­tii­vi­sia eten­kin au­rin­gon­las­kun ja -nou­sun ai­kaan, jol­loin ne saat­ta­vat yl­lät­tää kul­jet­ta­jan tiel­lä. Suu­rin ko­la­ri­ris­ki on tun­ti en­nen au­rin­gon­nou­sua ja tun­ti au­rin­gon­las­kun jäl­keen. Hir­vien liik­keel­le läh­tö liit­tyy ke­sä­lai­tu­mil­ta tal­vi­lai­tu­mil­le siir­ty­mi­seen ja eri­tyi­ses­ti kii­ma-ai­kaan syk­syl­lä.

Ti­las­to­kes­kuk­sen riis­ta­on­net­to­muus­ti­las­to­jen mu­kaan vii­me vuon­na hir­vi­on­net­to­muuk­sia ta­pah­tui noin 1500. Yli nel­jän­nes on­net­to­muuk­sis­ta ta­pah­tui syys-lo­ka­kuus­sa.

Tilastokeskuksen mukaan eniten hirvionnettomuuksia tapahtuu syyskuussa.

Hir­vie­läin­ten kans­sa sat­tu­neis­ta on­net­to­muuk­sis­ta lä­hes kak­si kol­ma­so­saa aje­taan hä­mä­räs­sä tai pi­me­äs­sä. Kau­ko­va­lo­jen te­ho­kas käyt­tö pa­ran­taa hir­vien ha­vait­se­mis­ta, ja nii­den käyt­tö on suo­si­tel­ta­vaa heti hä­mä­rän las­keu­dut­tua. Li­säk­si on tär­ke­ää hi­das­taa vauh­tia ja pi­tää riit­tä­vä tur­va­vä­li edel­lä aja­vaan au­toon, jot­ta re­ak­ti­oai­kaa jää enem­män, jos hir­vi il­mes­tyy tiel­le.

– Hir­vi­ko­la­rit ta­pah­tu­vat usein, kun kul­jet­ta­jan huo­mio on her­paan­tu­nut tai kun nä­ky­vyys on heik­ko. Täl­löin tiel­le sän­tää­vää hir­veä on vai­ke­am­pi ha­vain­noi­da, Lii­ken­ne­tur­van yh­teys­pääl­lik­kö Ari-Pek­ka Elo­vaa­ra huo­maut­taa.

Hir­vi­vaa­ra­merk­kiä ei ole iki­nä ase­tet­tu tur­haan – se tu­lee ot­taa va­ka­vas­ti. Mer­kin vai­ku­tu­sa­lu­eel­la hir­vi­vaa­ra on mää­ri­tel­ty eri­tyi­sen suu­rek­si on­net­to­muus­ti­las­to­jen, hir­vien yli­tys­paik­ka­tut­ki­mus­ten sekä lii­ken­net­tä ja eläin­kan­taa kos­ke­vien tie­to­jen poh­jal­ta.

– Hir­vet liik­ku­vat tyy­pil­li­ses­ti hir­vi­vaa­ra-alu­eil­la. Näil­lä alu­eil­la tu­li­si hil­jen­tää ajo­no­peut­ta ja seu­ra­ta tar­kem­min pien­ta­rei­ta, met­sän lai­to­ja ja paik­ko­ja, jois­sa riis­ta-ai­dat al­ka­vat tai lop­pu­vat, Elo­vaa­ra muis­tut­taa.

Kun hir­vi ryn­tää tiel­le, se yleen­sä jat­kaa päät­tä­väi­ses­ti tien yli. Sik­si väis­tä­mi­nen kan­nat­taa teh­dä hir­ven ta­ka­pään puo­lel­ta, mi­kä­li mah­dol­lis­ta.

– Hir­vi­ko­la­ri on väl­tet­tä­vis­sä pe­ru­sa­si­oil­la. Mal­til­li­nen ajo­no­peus, aja­mi­seen kes­kit­ty­mi­nen ja riit­tä­vä tur­va­vä­li voi­vat pe­las­taa on­net­to­muu­del­ta, Elo­vaa­ra oh­jeis­taa.

– Muis­ta myös, et­tä siel­lä mis­sä on yk­si hir­vi, on usein toi­nen­kin. Hi­das­ta heti, jos näet hir­ven, vaik­ka se vain sei­soi­si pai­koil­laan, Elo­vaa­ra täy­den­tää.

Hir­vi­ko­la­rin sat­tu­es­sa on tär­ke­ää aut­taa on­net­to­muu­den uh­re­ja, soit­taa hä­tä­nu­me­roon 112 ja va­roit­taa muu­ta lii­ken­net­tä hä­tä­vil­kuil­la ja va­roi­tus­kol­mi­ol­la.