Uudenkaupungin kaupungin keskustassa tilojen käyttöaste vaatii jatkuvaa seurantaa ja reagointia elinvoimalaskelmien mukaan.
Arkisto / Jussi Arola
Ugin keskustan elinvoima on pysynyt vakaana, mutta nyt keskustan tilojen käyttöaste vaatii jatkuvaa seurantaa ja reagointia.
Valtakunnallisen keskustojen elinvoimalaskennan tuoreet tulokset osoittavat, että keskustojen elinvoimaluvut ovat kääntyneet kasvuun.
Vuoden 2025 laskenta osoittaa +0,4 prosentin kasvun edellisvuoteen verrattuna. Suunta on nyt kääntynyt vuodessa ylöspäin etenkin suurimmissa kaupungeissa.
Elinvoimalaskennassa tarkastellaan kivijalkaliiketilojen käyttöä ja erityisesti kauppojen, ravintoloiden ja tyhjien liiketilojen osuutta. Tulokset suhteutetaan kaupungin kokoon ja väestökehitykseen.
Uudenkaupungin keskustan elinvoima on vuosien ajan pysynyt suhteellisen vakaana. Ravintoloiden osuus kaikista kaupoista ja ravintoloista ei ole merkittävästi muuttunut, ja niiden sekä kaupan kokonaisosuus liiketiloista on ollut vain hienoisessa laskussa.
Vapaiden liiketilojen osuus on kuitenkin nyt noussut 10,9 prosenttiin, ylittäen niukasti valtakunnallisen keskiarvon (10,3 prosenttia).
Vaikka tilanne ei vielä ole hälyttävä, suunta kertoo markkinamuutoksista ja tilojen sopeutumispainetta kasvattavista tekijöistä.
Kaupunki on siirtynyt niin sanotusta "alhaisen tyhjätilan kaupungista" kohti keskitasolle luokiteltavaa riskiä, jossa tilojen käyttöaste vaatii jatkuvaa seurantaa ja reagointia.
Taustalla vaikuttaa erityisesti paikallinen rakennemuutos: autotehtaan irtisanomiset ja lomautukset ovat heijastuneet keskustan toimijoihin. Samanaikaisesti valtakunnalliset megatrendit, kuten kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja verkkokaupan kasvu, muokkaavat toimintaympäristöä.
– Kuten Suomalaisten kaupunkikeskustojen elinvoima keväällä 2025 -raportissa todetaan, elinvoiman hiipuminen ei ole luonnonlaki ja monissa suuremmissa kaupungeissa pitkään jatkunut negatiivinen kehitys on taittunut, toteaa kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén.
– Uusikaupunki on sinnitellyt vuosia keskiviivan molemmin puolin laskennassa, välillä elinvoimaluku on ollut kasvussa ja välillä taasen laskussa. Tärkeää on pitkäjänteinen kehittäminen, tiivistää Arvela-Hellén.
Koronapandemian vuosina 2020–2022 Uusikaupunki kulki vastavirtaan: kun useimmat kaupunkikeskustat menettivät voimakkaasti elinvoimaansa, Uudenkaupungin elinvoimaluku kasvoi 17,4 prosenttia.
Elinvoimaluvun vaihtelut kertovat ennen kaikkea kehityssuunnista, mitä pienempi kaupunki on kyseessä sen suurempia kuitenkin prosentuaaliset heilahdukset voivat olla. Pienessä kaupungissa yksittäisten yritysten päätökset, kuten remontit, muutot tai lopettamiset, näkyvät tilastoissa nopeasti.
Elinvoimaluku on yksi tapa tarkastella kaupunkikeskustojen elinvoiman trendejä myös suhteessa toisiin kaupunkeihin, vaikka jokaisen kaupungin elinvoimaluku on uniikki eikä suoraan verrannollinen toisiin kaupunkeihin. Uudenkaupungin tämänhetkinen elinvoimaluku on 2,794, kun koko maan laskennassa mukana olevien keskusta-alueiden keskiarvo on 2,458.