Valtakunnallinen kartoitus tukee myös viranomaisten valmiussuunnittelua.
Varautuminen on yhä tärkeämpi osa kuntien, hyvinvointialueiden ja kylien arkea. Valtakunnallisessa kylätalokartoituksessa kerätään tietoa yhteisöllisistä tiloista ja paikoista, joita voidaan hyödyntää kriisi-, onnettomuus- ja häiriötilanteissa esimerkiksi kokoontumispaikkoina, infopisteinä tai hätämajoituksena.
Kylätalokartoitus varmistaa, että kyläyhteisöissä tiedetään, mihin mennä ja miten toimia, kun jotain poikkeuksellista tapahtuu. Tällaisia kohteita voivat olla esimerkiksi kylä- ja seurantalot, kodat ja metsästysseurojen tilat.
– Kylätalokartoituksen tarkoituksena on vahvistaa kylien ja paikallisten yhteisöjen varautumista erilaisiin häiriötilanteisiin, kertoo Kylävara-hankkeen projektipäällikkö Ritva Pihlaja Suomen Kylät ry:stä.
Yhteisöllinen varautuminen vahvistaa paikallisten yhteisöjen arjen turvallisuutta ja asukkaiden turvallisuuden tunnetta.
– Kylävarassa puhutaan myös kylille hyvin tutuista tilanteista, kuten vaikkapa siitä, miten paikallinen yhteisö voi auttaa asukkaita selviytymään myrskyn aiheuttamista tuhoista ja pärjäämään pitkien sähkökatkojen aikana, sanoo Pihlaja.
Tiedot alueella kartoitetuista kohteista ilmoitetaan myös paikallisten viranomaisten käyttöön. Kartoitus tukee kuntien, hyvinvointialueiden ja pelastustoimen valmiussuunnittelua.
Kylätalokartoitus on osa Suomen Kylät ry:n koordinoimaa EU-osarahoitteista Kylävara paikallisen varautumisen perustana -hanketta (2024–2026).
Kartoitus tehdään koko Suomessa, yhteistyössä maakunnallisten kyläyhdistysten kanssa. Kylätalokartoitus alkaa maakunnissa joko kesän tai alkusyksyn kuluessa, ja sen on tarkoitus valmistua vuoden 2026 alkuun mennessä.