Jen­ni Ky­län­pää

Uu­des­sa­kau­pun­gis­sa etäyh­teyk­sin jär­jes­te­tys­sä vir­tu­aa­li­ses­sa si­vis­tys- ja hy­vin­voin­ti­kes­ku­sil­las­sa oli maa­nan­tai­na vie­raa­na ou­lu­lai­sen Ri­ta­har­jun mo­ni­toi­mi­ta­lon joh­ta­ja ja reh­to­ri Pert­ti Par­pa­la. Ri­ta­har­jun kou­lu on täl­lä het­kel­lä Suo­men suu­rin pe­rus­kou­lu.

Ri­ta­har­jun mo­ni­toi­mi­ta­lo on avat­tu kym­me­nen vuot­ta sit­ten. Siel­lä sa­man ka­ton al­la ovat yh­te­näi­nen pe­rus­kou­lu, päi­vä­ko­ti, kir­jas­to ja nuo­ri­so­toi­mi. Pert­ti Par­pa­la ker­toi, et­tä näi­den li­säk­si ti­lo­ja käyt­tä­vät myös muun mu­as­sa ur­hei­lu­seu­rat, yh­dis­tyk­set, seu­ra­kun­ta ja kan­sa­lai­so­pis­to.

– Ovet ava­taan aa­mui­sin seit­se­män ai­kaan, kun lap­sia tu­lee päi­vä­hoi­toon. Kel­lo 23 as­ti il­lal­la ti­lois­sa on toi­min­taa. Ti­lo­ja käy­te­tään myös päi­vä­sai­kaan jo ker­ho­toi­min­taan mo­ni­puo­li­ses­ti hy­väk­si, mut­ta eten­kin kel­lo 16 jäl­keen eri­lai­nen har­ras­tus­toi­min­ta on ak­tii­vis­ta, Par­pa­la ker­toi.

Pert­ti Par­pa­la ker­too, et­tä kym­me­nes­sä vuo­des­sa mo­ni­toi­mi­ta­lon toi­min­ta­kult­tuu­ri on va­kiin­tu­nut, mut­ta yh­tei­sen hy­vän eteen teh­dään myös koko ajan töi­tä.

Yh­tei­söl­li­syyt­tä Par­pa­la ko­ros­ti vah­va­na osa­na mo­ni­toi­mi­ta­lon kult­tuu­ria.

– Mi­nua usein ky­see­na­lais­te­taan, kun sa­non, et­tä meil­lä on yh­tei­söl­li­nen kou­lu ja mo­ni­toi­mi­ta­lo. Kyl­lä lä­hes 1500 op­pi­laan kou­lu ja vie­lä si­tä­kin suu­rem­pi mo­ni­toi­mi­ta­lo voi ol­la yh­tei­söl­li­nen, Par­pa­la sa­noi.

– Ky­läyh­tei­sö on meil­le hy­vin tär­keä ar­vo Ri­ta­har­jun mo­ni­toi­mi­ta­los­sa. Us­kon yh­tei­söl­li­syy­den il­ma­pii­rin he­rää­vän Uu­des­sa­kau­pun­gis­sa­kin si­hyn myö­tä, Par­pa­la sa­noi.

Ri­ta­har­jun mo­ni­toi­mi­ta­los­sa lap­sen kas­va­tus­pol­ku on pit­kä: päi­vä­ko­dis­ta pe­rus­kou­lun lop­puun. Tu­le­vas­sa si­hys­sä kaa­ri voi ol­la jopa pi­dem­pi: päi­vä­ko­dis­ta abi­tu­rien­tik­si.

Pert­ti Par­pa­la ker­toi, et­tä Ou­lus­sa Ri­ta­har­jun mo­ni­toi­mi­ta­lol­le pe­rus­tet­tiin ta­lon avaa­mi­sen yh­tey­des­sä niin sa­not­tu mo­ni­am­ma­til­li­nen joh­to­ryh­mä.

– Kun talo avat­tiin, ryh­mäl­le oli eh­dot­to­mas­ti tar­vet­ta. Nyt kym­me­nes­sä vuo­des­sa roo­lit, myös oma roo­li­ni, ovat muut­ta­neet muo­to­aan.

Par­pa­la myön­tää, et­tä Ou­lus­sa­kin oli aluk­si omia haas­tei­taan. Yh­teis­työn syn­ty­mi­nen vaa­ti opet­te­lua.

– Yh­teis­työ­hön ja toi­nen toi­sil­ta op­pi­mi­seen pi­tää kan­nus­taa. Uu­des­sa­kau­pun­gis­sa on toi­mit­tu jo etu­kä­teen hie­nos­ti, kun tu­le­via käyt­tä­jiä on kuun­nel­tu, Par­pa­la san­po.

Par­pa­la kan­nus­taa myös roh­ke­aan ja jä­mäk­kään pää­tök­sen­te­koon.

– Uu­des­sa­kau­pun­gis­sa­kin eteen tu­lee taa­tus­ti en­sim­mäi­si­nä toi­min­ta­vuo­si­na asi­oi­ta, ihan ar­ki­si­a­kin, jois­ta vain pi­tää teh­dä jä­mä­käs­ti pää­tök­siä, Par­pa­la sa­noi.