Suurpetotilanne mietityttää nuoria metsästäjiä Metsästäjäliiton kyselyn mukaan.
Arkisto / Saara Huovinen
Metsästäjäliiton heinäkuussa 2025 toteuttamaan kyselyyn vastasi 433 liiton alle 30-vuotiasta jäsentä. Vastaajista noin puolet oli 15–20-vuotiaita.
Metsästäjäliiton heinäkuussa 2025 toteuttamaan kyselyyn vastasi 433 liiton alle 30-vuotiasta jäsentä. Vastaajista noin puolet oli 15–20-vuotiaita.
Kyselyn tavoite oli selvittää nuorten näkemyksiä nykyisestä suurpetotilanteesta ja sen vaikutuksista metsästysharrastukseen. Kyselyssä tutkittiin myös nuorten tuntoja metsästysharrastuksen arvostusta koskien.
Yli puolet kyselyyn vastanneista nuorista jäsenistä omistaa metsästyskoiran. Heistä jopa 42 prosenttia on harkinnut metsästyksen tauottamista tai lopettamista suurpetotilanteen vuoksi.
Huoli metsästysmahdollisuuksista näkyy myös tulevaisuuden suunnitelmissa: vain 39 prosenttia nuorista vastaajista aikoo hankkia uuden metsästyskoiran, mikäli harjoitettu suurpetopolitiikka ei muutu.
Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola pitää tilannetta huolestuttavana.
– Jos liki puolet nuorista metsästäjistä menettää halun hoitaa riistakantojamme metsästyskoiratoiminnan avulla, kuka tulevaisuuden Suomessa kantaa kortta kekoon esimerkiksi SRVA-toiminnasta?
Peräti 86 prosenttia nuorista vastaajista kokee, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on tärkeää ja se tulisi aloittaa. Avoimissa vastauksissa korostui erityisesti karhujen ja susien määrän nopea kasvu sekä huoli metsästysmahdollisuuksien kaventumisesta.
Useat nuoret kokivat nykyisen suurpetotilanteen uhkaavan paitsi koirien, myös ihmisten turvallisuutta.
Vastauksissa nousi esiin toive siitä, että metsästäjien paikallistietoa ja kokemusta hyödynnettäisiin päätöksenteossa nykyistä enemmän.
Nuoret metsästäjät pitävät metsästysharrastusta yleisesti merkittävänä osana elämäänsä – riippumatta siitä, asuvatko he kaupungissa, taajamassa vai maaseudulla. Harrastus tuo mukanaan taitoja eettisestä riistanhoidosta ja luonnon ymmärtämisestä, mutta myös iloa, onnistumisia ja vahvoja sosiaalisia suhteita.
Lähes 90 prosenttia vastaajista kertoo uskaltavansa kertoa harrastuksestaan uudessa ympäristössä. Kuitenkin kaksitoista prosenttia nuorista kertoo kohdanneensa myös kiusaamista tai syrjintää metsästysharrastuksensa vuoksi.
– Metsästys on tärkeä harrastus. Monen eräilyä harrastavan nuoren identiteetti perustuu juuri metsästysharrastukseen. Paheksun voimakkaasti sitä, jos yksikin nuori metsästäjä joutuu kohtaamaan kiusaamista tai syrjintää harrastuksensa vuoksi, toteaa Metsästäjäliiton nuorten puheenjohtaja Niko Uronen.
Lähes kaikki kyselyyn vastaajat kertoivat kuuluvansa metsästysseuraan. Joka kymmenes nuori on mukana seuransa johtokunnassa ja 68 prosenttia vastaajista koki voivansa vaikuttaa seuransa asioihin.
Nuorten kyselyn tulokset heijastelevat vahvasti Metsästäjäliiton huhtikuussa koko jäsenistölle toteuttamaa suurpetokyselyä, jonka mukaan 87 prosenttia metsästäjistä kokee nykyisen susitilanteen haittaavan omaa harrastustaan. Luottamus viranomaisiin ja valtioon suurpetoasioissa on metsästäjien keskuudessa heikko.