Metsälehdon sauna Kalannissa tarjoaa puitteet talviuinnille.
Janica Vilen
EU:n maaseuturahoituksen avulla on rakennettu ja kunnostettu lukuisia talviuintipaikkoja. Yksi niistä on Metsälehdon sauna Uudenkaupungin Kalannissa. Maaseutu on täynnä tunnelmallisia, yhteisöllisiä ja toinen toistaan mielenkiintoisempia talviuintipaikkoja. Niistä moni on rakennettu tai kunnostettu EU:n maaseuturahoituksen avulla.
Rahoitusta myöntävät Ely-keskukset ja Leader-ryhmät.
Vakka-Suomen Latu rakensi Metsälehdon saunan Leader Ravakan rahoittaman hankkeen avulla Uudenkaupungin Kalantiin vuonna 2016. Sauna on rauhallisella ja kauniilla paikalla Velhoveteen kuuluvan Pahalahden rannalla – ja löylyistä pääsee pulahtamaan veteen ympäri vuoden.
Yhdistyksen varapuheenjohtaja Juhani Viholainen kertoo, että Vakka-Suomen Latu järjestää talvikaudella yleisen saunavuoron joka sunnuntai kello 16–18.
– Saunomassa käy yleensä noin 20 ihmistä. Suihkua ei ole, mutta kantovettä tuodaan sen verran, että peseytyminen onnistuu.
Yleisten saunavuorojen lisäksi saunaa voi vuokrata yksityiskäyttöön. Saunan lisäksi rakennuksessa on kaksi pukuhuonetta ja takkatupa, jossa voi myös yöpyä.
– Tässä oli aikaisemmin Kalannin kunnan sauna. Kun Kalanti yhdistyi Uuteenkaupunkiin, kaupunki myi saunan meille. Se oli kuitenkin päässyt jo purkukuntoon, joten päätimme tehdä kokonaan uuden saunan. Niissä talkoissa kuluikin silloin koko kesä, Viholainen muistelee.
Saunasta tuli mieluisa. Puulämmitteisessä korkeassa 20 hengen saunassa löyly ei lyö kasvoille, vaan laskeutuu tasaisesti ja lempeästi. Kun valitsee istumapaikkansa oikein, voi ihailla samalla Velhoveden maisemia.
Metsälehdon saunahankkeen kokonaiskustannus oli 94 000 euroa, johon Ravakka myönsi 40 prosentin tuen. Myöhemmin alueelle tehtiin Ravakan myöntämällä EU:n maaseuturahoituksen tuella myös laituri ja kota.
– Aluksi uimaan mentiin rannasta, mutta vaikka tänne tuotiin joka vuosi hiekkaa, aallot veivät sen aina mukanaan. Nyt uimaan on hyvä mennä, kun on kunnon laituri. Ja pumppu pitää uimapaikan auki ympäri vuoden.
Talviuinnin suosio on kasvanut viime vuosina. Nykyään jopa 12 prosenttia suomalaisista harrastaa talviuintia säännöllisesti. Talviuinti vaikuttaa niin kehoon kuin mieleenkin, mutta vaikutukset ovat yksilöllisiä.
Suomen Ladun talviuintiasiantuntija Virpi Jussila muistuttaa, että on tärkeää kuunnella omaa kehoaan ja sen reaktioita.
Myös negatiivisia vaikutuksia voi ilmetä esimerkiksi sydän- ja verisuonisairailla sekä hengityselinsairailla. Näissä tapauksissa kannattaa keskustella kylmäaltistuksen vaikutuksista oman lääkärin kanssa.
Talviuintiharrastus voi lisätä hyvinvointia kylmän veden lisäksi myös muin tavoin.
– Talviuinnissa säännöllisen kylmäaltistuksen tuottamat terveys- ja hyvinvointihyödyt yhdistyvät kauniin luonnon kokemiseen sekä yhdessä muiden kanssa olemiseen, Jussila kommentoi.