Met­sä­hal­li­tus et­sii jäl­leen ri­su­lin­no­ja pui­den lat­vois­ta: uu­den maa- tai me­ri­kot­kan pe­sän löy­tä­jäl­le mak­se­taan sa­ta­sen löy­tö­palk­kio.

Löy­tö­palk­kio mak­se­taan pe­säs­tä, joka ei ole ai­em­min ol­lut Met­sä­hal­li­tuk­sen tie­dos­sa.

Lä­hes kai­kis­sa tun­ne­tuis­sa, Met­sä­hal­li­tuk­sen hal­lin­noi­mil­la mail­la si­jait­se­vis­sa kot­kan­pe­sis­sä on nu­me­roi­tu pe­sä­kylt­ti, mut­ta myös muu­ta­ma tun­net­tu pesä on il­man kylt­tiä.

Il­moi­tuk­ses­ta on käy­tä­vä il­mi il­moi­tuk­sen te­ki­jän nimi ja yh­teys­tie­dot, pe­sän koor­di­naa­tit sekä pai­kan­ni­mi ja kun­ta. Li­säk­si il­moi­tuk­seen on hyvä si­säl­lyt­tää kuva. Ai­van pe­sän lä­hei­syy­teen ei pidä men­nä, jos siel­lä on pe­sin­tä me­neil­lään.

Met­sä­hal­li­tus tar­kas­taa pe­sät en­nen palk­ki­on mak­sa­mis­ta.

Löy­tä­mäs­tään pe­säs­tä voi il­moit­taa Met­sä­hal­li­tuk­sen Luon­to­pal­ve­lu­jen luon­non­suo­je­lun eri­tyi­sa­si­an­tun­ti­ja Ee­tu Sund­val­lil­le: ee­tu.sund­vall(at)met­sa.fi.

Maa­kot­ka sekä po­ron­hoi­to­a­lu­eel­la me­ri­kot­ka ovat Met­sä­hal­li­tuk­sel­le eri­tyis­vas­tuu­la­je­ja, joi­den seu­ran­nas­ta se Suo­mes­sa vas­taa. Suo­je­lu­työn poh­ja on, et­tä pe­sä­pai­kat tun­ne­taan. Seu­ran­nan on­nis­tu­mi­ses­sa va­paa­eh­toi­sil­la on suu­ri mer­ki­tys.

Met­sä­hal­li­tuk­sen hen­ki­lö­kun­ta ja va­paa­eh­toi­set pe­sä­tar­kas­ta­jat löy­tä­vät vuo­sit­tain kym­me­niä uu­sia pe­siä. Tä­män li­säk­si löy­tö­palk­ki­oi­ta mak­se­taan vuo­sit­tain noin 20–30 il­moi­te­tus­ta, en­tuu­des­taan tun­te­mat­to­mas­ta maa- ja me­ri­kot­kan pe­säs­tä.

Vuo­des­ta 2012 läh­tien löy­tö­palk­kio on mak­set­tu kaik­ki­aan noin 230 il­moi­te­tus­ta maa- ja me­ri­kot­kan pe­säs­tä.

Kotkanpesä.

Eetu Sundvall

Tyy­pil­li­ses­ti maa­kot­kan pesä si­jait­see met­sä­a­lu­eil­la, jot­ka ovat syr­jäi­siä ja joil­la on au­ke­aa ti­laa saa­lis­tuk­seen. Pe­sä­puu on yleen­sä van­ha män­ty, mut­ta tar­peen tul­len myös kuu­si, haa­pa, jopa koi­vu ja tun­tu­ri­a­lu­eil­la kal­li­on­kie­le­ke käy­vät pe­sän alus­ta­na. Pesä voi ol­la käy­tös­sä vuo­si­kym­me­nien ajan.

Merikotka pesällä.

Stefan Siivonen

Me­ri­kot­ka pe­sii suu­ris­sa ri­su­lin­nois­sa ta­val­li­sim­min van­han män­nyn lat­va­o­sis­sa, mut­ta ei kui­ten­kaan ai­van lat­vas­sa. Ku­ten maa­kot­ka, se hy­väk­syy myös mui­ta vank­ka­ok­sai­sia pui­ta pe­si­mä­pai­koik­seen. Pe­sät ovat käy­tös­sä vuo­des­ta toi­seen.

Pe­siä löy­tyy useim­mi­ten ran­nik­ko­a­lu­eil­la sekä Poh­jois-Suo­mes­sa jär­vien ja te­ko­al­tai­den lä­hei­syy­des­sä. Me­ri­kot­ka on suu­rin Suo­mes­sa pe­si­vä pe­to­lin­tu­la­ji.