Mie­toi­sis­sa si­jait­se­van Saa­ren kar­ta­non ra­ken­nus­kan­ta ja sitä ym­pä­röi­vä puis­to­a­lue suo­jel­laan ra­ken­nus­pe­rin­nön suo­je­le­mi­ses­ta an­ne­tun lain no­jal­la. Suo­je­lu koh­dis­tuu ra­ken­nus­ten ul­ko­a­sun ja joi­den­kin ra­ken­nus­ten si­sä­ti­lo­jen li­säk­si ra­ken­net­tuun vi­he­rym­pä­ris­töön. Suo­je­lu­pää­tös ei vie­lä ole lain­voi­mai­nen.

Var­si­nais-Suo­men Ely-kes­kus päät­ti asi­as­ta maa­lis­kuus­sa.

Suo­je­lu­a­sia otet­tiin vi­reil­le Ely-kes­kuk­sen omas­ta aloit­tees­ta ke­vääl­lä 2022.  Kar­ta­no on ol­lut Ko­neen Sää­ti­ön omis­tuk­ses­sa vuo­des­ta 2007.

Kar­ta­non alu­eel­la on pit­kään jat­ku­neen asu­tuk­sen myö­tä ra­ken­nuk­sia eri ajoil­ta ja jäl­jel­lä on myös ra­ken­tei­ta kes­ki­a­jal­ta läh­tien.

Vuon­na 1779 val­mis­tu­neen ja Tu­run kau­pun­gi­nark­ki­teh­ti C.F. Schrö­de­rin suun­nit­te­le­man man­sar­di­kat­toi­sen pää­ra­ken­nuk­sen klas­sis­ti­nen ul­ko­a­su on hy­vin säi­ly­nyt. Ra­ken­nuk­sen ar­vot pe­rus­tu­vat kes­keis­sa­li­poh­ja­kaa­vaan sekä 1600-lu­vun hol­vi­kel­la­rei­hin.

Vuon­na 1770 val­mis­tu­neen keit­ti­ö­sii­ven ja 10 vuot­ta myö­hem­min val­mis­tu­neen la­kei­ja­sii­ven li­säk­si edus­ta­vaa asuin­pii­riä täy­den­tää ul­ko­ark­ki­teh­tuu­ril­taan ja si­sä­ti­loil­taan eri­tyi­sen hy­vin säi­ly­nyt käy­mä­lä, jon­ka van­him­mat piir­teet ovat 1700-lu­vul­ta.

Muut suo­jel­lut ra­ken­nuk­set ovat van­ha-ait­ta, vil­ja-ait­ta, piha-ait­ta, puu­tar­ha­kel­la­ri, puu­tar­ha­va­ja, pe­su­tu­pa, sau­na, ren­ki­tu­pa, kär­ry­va­ja, Jaa­ko­pin lato, rii­hi, ko­ne­hal­li, kui­vu­ri­ra­ken­nus ja na­vet­ta.

Jo 1500-lu­vul­la muo­dos­tu­nut asuin­pii­ri on säi­lyt­tä­nyt al­ku­pe­räi­sen muo­ton­sa tä­hän päi­vään. Puu­tar­han, pi­ha­pii­rin ja mai­se­ma­puis­ton som­mit­te­lu, ra­ken­teet ja van­ha kas­vis­to yh­des­sä ties­tön kans­sa il­men­tä­vät alu­een pit­kää his­to­ri­aa ja muo­dos­ta­vat ar­vok­kaan ra­ken­ne­tun vi­he­rym­pä­ris­tön ko­ko­nai­suu­den.

Saa­ren kar­ta­no on yk­si har­vois­ta säi­ly­neis­tä ku­nin­kaan­kar­ta­nois­ta ja sen ai­nut­laa­tui­suut­ta li­sää mo­ni­vai­hei­nen omis­tus sekä val­ti­on lai­tos­ten toi­min­ta kar­ta­nos­sa.

Saa­ren kar­ta­no siir­tyi Jo­a­kim Fle­min­gin omis­tuk­seen 1520-lu­vul­la. Evers­tin­vir­ka­ta­lo­na kar­ta­no toi­mi 1600–1700-lu­vuil­la ja yh­te­nä ti­lan hal­ti­ja­na oli muun mu­as­sa Au­gus­tin Eh­rens­värd, joka myös eli vii­mei­set vuo­ten­sa Saa­ren kar­ta­nos­sa.

Ami­nof­fien suku oli kar­ta­non vuok­ra­lai­se­na vuo­des­ta 1799 läh­tien lä­hes 1940-lu­vun al­kuun saak­ka. Moni tun­tee Saa­ren kar­ta­non myös Maa­ta­lou­den tut­ki­mus­kes­kuk­sen Lou­nais-Suo­men ko­ea­se­ma­na, joka toi­mi kar­ta­nos­sa vuo­si­na 1959–2005.

Ra­ken­nus­kan­ta on ko­ke­nut mo­nia muu­tok­sia vuo­si­sa­to­jen ai­ka­na.

Ko­neen Sää­ti­ön ai­ka­na useim­mat ra­ken­nuk­set on kun­nos­tet­tu ko­ko­naan tai osit­tain. Kor­jauk­set on teh­ty säi­lyt­tä­vän kor­jaa­mi­sen pe­ri­aat­tei­den mu­kaan ja niis­sä on huo­mi­oi­tu ar­ke­o­lo­gi­nen kult­tuu­ri­pe­rin­tö ja mui­nais­muis­to­lain edel­lyt­tä­mät toi­men­pi­teet.

Kor­jauk­set on teh­ty Mu­se­o­vi­ras­ton oh­jauk­ses­sa ja laa­jo­jen kor­jaus­töi­den yh­tey­des­sä kai­kis­ta ra­ken­nuk­sis­ta löy­de­tyt ker­ros­tu­mat sekä kaik­ki työ­vai­heet on do­ku­men­toi­tu huo­lel­li­ses­ti kar­ta­non ar­kis­toon.

Kar­ta­no toi­mii ny­ky­ään tai­tei­li­ja- ja tut­ki­ja­re­si­dens­si­nä. Pää­ra­ken­nuk­seen on kun­nos­tet­tu toi­mis­to- ja ma­joi­tus­ti­lo­ja. Si­vu­ra­ken­nuk­set ja ren­ki­tu­pa ovat ma­joi­tus­käy­tös­sä. Muut ra­ken­nuk­set pal­ve­le­vat re­si­dens­sin toi­min­to­ja mm. har­joi­tus-, esi­tys- ja näyt­te­ly­ti­loi­na.