JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Taivassalossa käydään lupiinitaistoon.

Taivassalossa käydään lupiinitaistoon.

Uutiset
Taivassalo
7.5.2021 13.50

Taivassalossa etsitään vinkkejä lupiineista

Tai­vas­sa­los­sa jär­jes­te­tään tiis­tai­na 18.5. kel­lo 18 al­ka­en ko­me­a­lu­pii­nin tor­jun­ta­tal­koot. Tal­koi­ta var­ten tar­vi­taan tie­to­ja ko­me­a­lu­pii­nin esiin­ty­mis­tä kun­nan alu­eel­la. Tie­dot voi tal­len­taa si­vul­le vie­ras­la­jit.fi tai lait­taa säh­kö­pos­ti­vies­tiä Hai­tal­li­set vie­ras­kas­vit hal­lin­taan -hank­keen koor­di­naat­to­ril­le: kat­ri.eriks­son@pro­ag­ria.fi.

Vie­ras­la­jit ovat Suo­men luon­toon kuu­lu­mat­to­mia la­je­ja, jot­ka ovat le­vin­neet ih­mi­sen mu­ka­na ta­hat­to­mas­ti tai tar­koi­tuk­sel­la. Vie­ras­la­je­ja pi­de­tään toi­sek­si suu­rim­pa­na uh­ka­na luon­non mo­ni­muo­toi­suu­del­le eli­nym­pä­ris­tö­jen tu­hou­tu­mi­sen jäl­keen. Ne syr­jäyt­tä­vät al­ku­pe­räis­tä la­jis­toa ja vä­hen­tä­vät luon­non mo­ni­muo­toi­suut­ta.

Hai­tal­li­sek­si vie­ras­la­ji luo­ki­tel­laan sil­loin, kun sii­tä ai­heu­tuu sel­ke­ää hait­taa alu­een al­ku­pe­räi­sel­le la­jis­tol­le, ne tuo­vat mu­ka­naan tau­te­ja tai ne ai­heut­ta­vat tu­hoa muun mu­as­sa maa- ja met­sä­ta­lou­del­le. Vie­ras­la­jien tor­jun­ta­vas­tuu on en­si­si­jai­ses­ti maa­no­mis­ta­jal­la.

Ko­me­a­lu­pii­ni on mo­ni­vuo­ti­nen her­ne­kas­vi, joka kas­vaa noin 1–1,5 met­riä kor­ke­ak­si. Tou­ko-hei­nä­kuus­sa kuk­ki­van lu­pii­nin ku­kin­to on tert­tu­mai­nen ja pit­kä ja vä­ril­tään se voi ol­la si­ni­nen, vi­o­let­ti, vaa­le­an­pu­nai­nen tai val­koi­nen.

Kook­kaa­na ja maa­pe­rää re­he­vöit­tä­vä­nä kas­vi­na lu­pii­ni syr­jäyt­tää kil­pai­lus­sa ka­ruis­sa ja va­loi­sis­sa olois­sa kas­va­vat uha­na­lai­set niit­ty- ja ke­to­kas­vit. Sa­mal­la hä­vi­ä­vät myös näis­tä kas­veis­ta riip­pu­vai­set hyön­teis­la­jit.

Ko­me­a­lu­pii­ni on myr­kyl­li­nen ja sen sii­te­pö­lyn si­säl­tä­mä lu­pa­nii­ni hait­taa ki­ma­lais­ten li­sään­ty­mis­tä. Ko­me­a­lu­pii­ni le­vi­ää sie­men­ten avul­la, joi­ta yk­si kas­vi saat­taa tuot­taa kas­vu­kau­den ai­ka­na sa­to­ja. Lu­pii­nin sie­me­net säi­ly­vät maas­sa vuo­si­kym­me­niä itä­mis­ky­kyi­si­nä.

Suo­mes­sa lu­pii­nia kas­vaa run­saas­ti tien­var­sil­la, jois­ta se on edel­leen vä­hi­tel­len le­vit­täy­ty­nyt met­sän­reu­noi­hin, jou­to­mail­le, ra­ta­pen­ke­reil­le sekä uha­na­lai­sil­le ke­doil­le ja nii­tyil­le.

Näköislehdet


Joululehti

Kysely