Moni suun­taa naut­ti­maan Suo­men ke­säs­tä ve­sil­le. Jot­ta lii­ken­ne ja koh­taa­mi­set su­ju­vat ju­han­nuk­se­na­kin mah­dol­li­sim­man tur­val­li­ses­ti, jo­kai­sen ve­neen pääl­li­kön tu­lee tun­tea tark­kaan väis­tä­mis­vel­vol­li­suu­det ja nou­dat­taa nii­tä huo­lel­li­ses­ti.

– Ve­sil­lä on sel­ke­ät sään­nöt, ja nii­den tun­te­mi­nen on jo­kai­sen ve­neen pääl­li­kön vas­tuul­la. Va­li­tet­ta­van usein ve­sil­lä koh­taa ve­nei­li­jöi­tä, jot­ka ei­vät tun­ne sään­tö­jä. Joku saat­taa ku­vi­tel­la ole­van­sa etu­a­jo-oi­keu­tet­tu, mut­ta ve­sil­lä ei ole eh­do­ton­ta etu­a­jo-oi­keut­ta. Jo­kai­nen on vii­me­kä­des­sä väis­tä­mis­vel­vol­li­nen yh­teen­tör­mäyk­sen es­tä­mi­sek­si. Eri­tyi­ses­ti aloit­te­le­vien ve­nei­li­jöi­den on hyvä pe­reh­tyä sään­töi­hin kun­nol­la en­nen ve­sil­le läh­töä, muis­tut­taa joh­ta­va asi­an­tun­ti­ja Kim­mo Pat­rak­ka Tra­fi­co­mis­ta.

Suo­men ran­ni­kol­la liik­kuu ke­säi­sin run­saas­ti myös rah­ti- ja mat­kus­ta­ja-aluk­sia. Jot­ta koh­taa­mi­set su­jui­si­vat tur­val­li­ses­ti, hu­vi­ve­neen pääl­li­kön kan­nat­taa ol­la eri­tyi­sen valp­paa­na ai­na kaup­pa­me­ren­ku­lun väy­lil­lä liik­ku­es­saan.

– Lai­van ko­men­to­sil­lal­ta kat­sot­tu­na tär­ke­ää on, et­tä hu­vi­ve­nei­li­jät pi­tä­vät kun­nol­li­set etäi­syy­det. Kaup­pa-aluk­set liik­ku­vat ka­peil­la ja ka­rik­koi­sil­la väy­lä­a­lu­eil­la tar­kas­ti mää­ri­tel­ty­jä reit­te­jä, ei­vät­kä ne suu­ren sy­väyk­sen­sä ja hi­taan oh­jau­tu­vuu­ten­sa ta­kia juu­ri­kaan pys­ty väis­tä­mään vik­ke­lä­liik­kei­siä hu­vi­ve­nei­tä. Sa­mal­la on hyvä muis­taa, et­tä ve­neen, myös pur­je­ve­neen, on ai­na väis­tet­tä­vä lai­vaa, sa­noo pääl­lik­kö Samu Kos­ki Fint­raf­fi­cin me­ri­lii­ken­ne­kes­kuk­ses­ta.

Useim­mi­ten on­net­to­muu­det ta­pah­tu­vat tu­tuil­la ve­sil­lä.

– Hä­tä­ti­lan­tees­sa me­rel­lä soi­ta me­ri­pe­las­tuk­sen nu­me­roon 0294 1000. Suo­sit­te­lem­me myös 112 Suo­mi- so­vel­luk­sen asen­ta­mis­ta äly­pu­he­li­meen. Sen kaut­ta soit­ta­es­sa­si si­jain­ti­tie­to­si vä­lit­ty­vät au­to­maat­ti­ses­ti pe­las­tus­vi­ra­no­mai­sil­le, ker­too me­ri­tur­val­li­suu­syk­si­kön pääl­lik­kö Mik­ko Hir­vi Ra­ja­var­ti­o­lai­tok­sel­ta.

– Ju­han­nus nä­kyy ke­sän huk­ku­mis­ti­las­tois­sa piik­ki­nä, niin kuin muut­kin ke­säi­set vii­kon­lo­put. Ju­han­nuk­se­na huk­ku­nei­den mää­rä vaih­te­lee ra­jus­ti. Yk­si se­lit­tä­vä te­ki­jä tä­hän on sää. Läm­pi­mä­nä ju­han­nuk­se­na vie­te­tään enem­män ai­kaa ve­sil­lä ja ve­den ää­rel­lä. Kos­ka on­net­to­muus yl­lät­tää ai­na, pa­ras kei­no va­rau­tu­mi­seen on huo­mi­oi­da tur­val­li­suu­sa­si­at jo en­nen ve­sil­le tai ui­maan läh­te­mis­tä. Ve­si­tur­val­li­suus on pit­käl­ti asen­ne­ky­sy­mys, to­te­aa SUH:n toi­min­nan­joh­ta­ja Kris­tii­na Hei­no­nen.

– Eri­tyi­ses­ti ran­nal­la pu­li­koi­via ja leik­ki­viä lap­sia tu­lee val­voa her­ke­ä­mät­tä ja riit­tä­vän lä­hel­lä, kä­den mi­tan pääs­sä. Mö­kil­lä on myös hyvä so­pia ai­kui­sil­le las­ten val­von­ta­vuo­rot, jol­loin on sel­vää, kuka kul­loin­kin las­ten pu­li­koin­tia val­voo, ei­vät­kä lap­set pää­se ran­taan kes­ke­nään, Hei­no­nen jat­kaa.