Kyselyyn vastasi yhteensä 1096 henkilöä, eli noin seitsemän prosenttia kaikista täysi-ikäisistä uusikaupunkilaisista.
Uudenkaupungin kaupunki toteutti kevättalvella kuntalaiskyselyn, jossa selvitettiin kuntalaisten tyytyväisyyttä kaupungin palveluihin sekä kerättiin kokemuksia hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta. Lisäksi kuntalaisilta kysyttiin ajatuksia kaupungin kehittämisestä ja tulevaisuudesta.
Kyselyyn vastasi yhteensä 1096 henkilöä, eli noin seitsemän prosenttia kaikista täysi-ikäisistä uusikaupunkilaisista.
Uudenkaupungin kuntapalvelut saivat vastaajilta yleisarvosanan 7,5 asteikolla 4–10. Tulos vastaa vertailukuntien tasoa.
Vastausten perusteella asukkaat ovat tyytyväisimpiä kaupungin liikunta- ja kulttuuripalveluihin. Uimahalli, sisä- ja ulkoliikuntatilat sekä museot, näyttelyt ja esittävä taide saivat erityisen myönteiset arviot. Myös kaupungin varhaiskasvatus, peruskoulu ja lukio koettiin hyvin toimiviksi.
Eniten kehitettävää on vastaajien mukaan julkisessa liikenteessä, kuntalaisten vaikuttamisen mahdollisuuksissa, kunnan luottamushenkilöiden toiminnassa ja katujen ja teiden hoidossa. Vertailukuntiin nähden parannettavaa on myös muun muassa liikkumisen esteettömyydessä, jätehuollossa ja yritystoiminnan edistämisessä.
– On hienoa nähdä, miten kaupunkilaiset arvostavat ammattilaistemme työtä ja kaupungin panostusta investointeihin eri palveluissa. Kysely vahvistaa, että oikeaan suuntaan on otettu rohkeita harppauksia, toteaa talous- ja hallintojohtaja Katja Aalto.
Kyselyyn vastanneista uusikaupunkilaisista suurin osa suosittelisi kaupunkia asuinpaikaksi: 60 prosenttia varmasti tai todennäköisesti ja 30 prosenttia tietyissä tilanteissa. Vain noin joka kymmenes jättäisi suosittelematta.
Uudenkaupungin asukkaat kokevat elävänsä yhtä onnellista elämää kuin maailman onnellisin kansa. Kuntalaiskyselyn vastaajat antoivat elämälleen kokonaisuudessaan arvosanan 7,7 asteikolla 0–10. Tämä vastaa täsmälleen koko Suomen tulosta Kestävän kehityksen ratkaisuverkoston onnellisuusraportissa, jossa Suomi on valittu maailman onnellisimmaksi maaksi jo kahdeksatta kertaa peräkkäin.
Vertailu THL:n Terve Suomi -tutkimukseen osoittaa, että uusikaupunkilaiset kokevat hyvinvointinsa useilla osa-alueilla vielä paremmaksi kuin suomalaiset keskimäärin.
Uudessakaupungissa elämänlaatunsa erittäin hyväksi tai hyväksi koki 80,4 prosenttia vastaajista (koko maa 71,9 prosenttia) ja terveytensä hyväksi tai melko hyväksi 74,9 prosenttia (koko maa 62,6 prosenttia).
Kaupungin sisällä onnellisuuden ja elämänlaadun kokemuksissa on vaihtelua eri väestöryhmien välillä. Muiden kuin ukrainankielisten maahanmuuttajien kokema onnellisuus jäi selvästi kaupungin keskiarvon alapuolelle. He kokivat kyselyn perusteella myös enemmän turvattomuutta ja arvioivat elämänlaatunsa heikommaksi kuin muut vastaajat.
Erityisen myönteisiä arvioita antoivat pyhämaalaiset. He arvioivat sekä elämänlaatunsa että onnellisuutensa keskimääräistä paremmiksi ja suhtautuivat myös tulevaisuuteensa muita vastaajia toiveikkaammin.
– Tulokset tarjoavat kiinnostavan näkökulman siihen, millaisia tekijöitä paikallisessa elinympäristössä ja yhteisöllisyydessä voi liittyä koettuun hyvinvointiin. Näitä voidaan tarkastella tarkemmin osana koko kaupungin kehittämistyötä ja tuloksia tullaan hyödyntämään kaupungin hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisentyössä, hyvinvointijohtaja Jan Vuorenlaakso kuvailee.
Valtaosa uusikaupunkilaisista suhtautuu tulevaisuuteensa toiveikkaasti. Asukkaat toivovat, että kaupunki keskittyy jatkossa erityisesti nykyisten palvelujen turvaamiseen sekä hyvinvoinnin ja työllisyyden edistämiseen.
– Kuntalaiskysely antaa meille arvokasta tietoa asukkaiden kokemuksista ja odotuksista. Tuloksia hyödynnetään kaupungin toiminnan ja palveluiden kehittämisessä, ja ne ovat keskeisessä roolissa myös kaupungin strategian päivitystyössä, kertoo kaupunginjohtaja Atso Vainio.
Fakta
Uudenkaupungin kaupunki toteutti kuntalaiskyselyn 12.–31.3.
Kyselyyn saattoivat osallistua kaikki yli 18-vuotiaat uusikaupunkilaiset sekä vapaa-ajan asukkaat.
Kysely oli saatavilla suomeksi, englanniksi ja ukrainaksi, ja se toteutettiin yhteistyössä FCGn kanssa.