Hel­sin­gin ja Tam­pe­reen yli­o­pis­ton yh­teis­työ­nä to­teu­tet­tu tut­ki­mus tar­kas­te­lee yli 70-vuo­ti­ai­den kuol­lei­suut­ta ja eri kuo­lin­syi­tä ver­tai­le­mal­la Suo­mes­sa ja ul­ko­mail­la syn­ty­nei­den kuol­lei­suus­lu­ku­ja vuo­sil­ta 2002–2020.

Tut­ki­muk­ses­sa ha­vait­tiin, et­tä ul­ko­mail­la syn­ty­neil­lä on al­hai­sem­pi kuol­lei­suus syö­pä­kuo­le­mis­sa, her­mos­toon liit­ty­vis­sä sai­rauk­sis­sa, sy­dän- ja ve­ri­suo­ni­tau­deis­sa, hen­gi­ty­se­lin­sai­rauk­sis­sa, ruu­an­su­la­tuk­sen sai­rauk­sis­sa ja ul­koi­sis­sa kuo­lin­syis­sä ver­rat­tu­na Suo­mes­sa syn­ty­nei­siin.

Su­ku­puo­lit­tain tar­kas­tel­tu­na nai­sil­la vah­vin etu esiin­tyi hen­gi­ty­se­lin- ja ruu­an­su­la­tuk­seen liit­ty­vis­sä kuo­lin­syis­sä, kun taas mie­hil­lä suu­rin etu oli hen­gi­ty­se­lin­sai­rauk­sis­sa ja ul­koi­siin syi­hin kuo­le­mis­sa.

Kuol­lei­suus­tut­ki­muk­sis­sa kuol­lei­suu­se­tu viit­taa sii­hen, et­tä tie­tyil­lä vä­es­tö­ryh­mil­lä on al­hai­sem­pi kuol­lei­suus kuin muil­la vas­taa­van ikäi­sil­lä ih­mi­sil­lä.

– Syn­ty­mä­mai­hin pe­rus­tu­vas­sa ver­tai­lus­sa eri­tyi­ses­ti glo­baa­lis­ta ete­läs­tä muut­ta­nei­den kuol­lei­suus­lu­vut erot­tui­vat sel­väs­ti ma­ta­lam­pi­na useis­sa kuo­lin­syy­ka­te­go­ri­ois­sa ver­rat­tu­na Suo­mes­sa syn­ty­nei­siin, sa­noo so­si­o­lo­gi­an do­sent­ti Lau­ra Kemp­pai­nen Hel­sin­gin yli­o­pis­tos­ta.

Tut­ki­muk­ses­sa otet­tiin huo­mi­oon myös so­si­oe­ko­no­mi­nen sta­tus; yleen­sä hei­kom­pi tu­lo­ta­so se­lit­tää ter­vey­se­ro­ja. Täs­sä tut­ki­muk­ses­sa ul­ko­mail­la syn­ty­neet oli­vat ylei­ses­ti hei­kom­pi­tu­loi­sia, mut­ta kui­ten­kin ter­veem­piä. Ul­ko­mail­la syn­ty­nei­den ma­ta­lam­mat kuol­lei­suus­lu­vut eten­kin ul­kois­ten te­ki­jöi­den ja elin­ta­poi­hin liit­ty­vien sai­rauk­sien koh­dal­la viit­taa­vat ter­veel­li­sem­piin elä­män­ta­poi­hin.

– Ul­koi­siin syi­hin si­säl­ty­vät al­ko­ho­li­kuo­le­mat ovat mer­kit­tä­vä kuo­lin­syy Suo­mes­sa syn­ty­nei­den pa­ris­sa. Myös syö­pä­kuo­le­mat ja hen­gi­ty­se­lin­sai­rauk­siin liit­ty­vät kuo­le­mat ovat al­hai­sem­mat ul­ko­mail­la syn­ty­neil­lä, mikä voi vii­ta­ta vä­häi­sem­pään tu­pa­koin­tiin ja al­ko­ho­lin käyt­töön. Pu­hu­taan niin sa­no­tus­ta ”ter­veen maa­han­muut­ta­jan pa­ra­dok­sis­ta”, jon­ka taus­ta­me­ka­nis­mit edel­leen vaa­ti­vat li­sä­tut­ki­mus­ta, to­te­aa Kemp­pai­nen.

Ul­ko­mail­la syn­ty­neet ovat siis usein Suo­mes­sa syn­ty­nei­tä ter­veem­piä, ja tämä ter­vey­del­li­nen etu jat­kuu myös van­hem­mal­la iäl­lä.

– Tu­lok­set ovat tär­kei­tä myös pal­ve­lu­jär­jes­tel­män nä­kö­kul­mas­ta, sil­lä nii­den mu­kaan ul­ko­maa­lais­taus­tai­set van­huk­set ovat ter­veem­piä ei­vät­kä näin ol­len ra­si­ta koh­tuut­to­mas­ti pal­ve­lui­ta. Tut­ki­muk­sen osoit­ta­mat erot eri taus­ta­mais­ta saa­pu­nei­den vä­lil­lä ko­ros­ta­vat, et­tä on tär­ke­ä­tä huo­mi­oi­da ikään­ty­neen taus­ta ar­vi­oi­des­sa hä­nen hoi­don­tar­vet­taan, sa­noo Kemp­pai­nen.

Suo­mes­sa ei ole ai­kai­sem­min teh­ty vas­taa­vaa tut­ki­mus­ta, vaik­ka ikään­ty­nei­den maa­han­muut­ta­jien mää­rä kas­vaa jat­ku­vas­ti. Ikään­ty­vän vä­es­tön mo­ni­nai­suut­ta ei juu­ri ole otet­tu huo­mi­oon van­hus­pal­ve­luis­sa ja sen suun­nit­te­lus­sa Suo­mes­sa.