Naantalin kaupungin viime vuoden tulos oli 5,1 miljoonaa euroa, mikä on 3,4 miljoonaa enemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Kaupunginvaltuusto hyväksyi tilinpäätöksen maanantain kokouksessaan.
Sari Honkasalo
Naantalin kaupungin viime vuoden tulos oli 5,1 miljoonaa euroa, mikä on 3,4 miljoonaa enemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Kaupunginvaltuusto hyväksyi tilinpäätöksen maanantain kokouksessaan.
Viime vuoden vuosikate oli 17,1 miljoonaa, mikä on 4,5 miljoonaa ennakoitua parempi.
Toimintakulut kasvoivat vain 1,3 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna.
Kaupunki ei viime vuonna tarvinnut lainarahaa, sillä tulorahoitus oli vahvaa, ja sillä pystyttiin kattamaan tehdyt investoinnit. Investointeja toteutui 16,8 miljoonalla eurolla.
Kun viime vuodelta kertynyt ylijäämä lasketaan mukaan, kaupungin taseessa on ylijäämää yhteensä 68,5 miljoonaa euroa.
Tilinpäätöstä valtuustolle esitellyt talousjohtaja Heli Lähteenmäki totesi velattomuuden olevan Suomen kuntakentässä harvinaista, mutta arvioi, että Naantalikin joutuu lainahanan tänä vuonna avaamaan, jos kaikki investoinnit aiotaan toteuttaa.
Kaupungin konserniyhtiöillä velkaa kuitenkin on merkittävästi korkean investointitason vuoksi. Lainamäärä on kuitenkin Lähteenmäen mukaan kohtuullinen suhteutettuna kaikkien kuntien konsernien lainamäärään.
Valtuusto merkitsi käsitteli myös tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen viime vuodelta.
Arviointikertomuksessa todetaan erinomaisen tuloksen mahdollistavan varautumisen tuleviin vuosiin, jolloin tulojen odotetaan laskevan merkittävästi.
Lautakunta muistuttaa, että sote-uudistuksen jälkeisessä pienentyneessä toimintaympäristössä tulee pyrkiä tuottamaan tehokasta toimintaa ja palveluja, jotta vältytään veronkorotuksilta. Talouden sopeuttamista tulee jatkaa muun muassa palveluverkkouudistuksen myötä vapautuvien tilojen osalta, jotta käyttötalouden menoja saadaan laskettua.
Kauden viimeisessä kokouksessa jätettiin kaksi valtuustoaloitetta. Jan Lindström (kok.) jätti yhteensä 18 valtuutetun allekirjoittaman aloitteen, jossa esitetään vapaa-ajan palveluverkkosuunnitelman tekemistä.
– Jotta harrastajat ja heidän edustajansa päätöksentekijöiden joukossa eivät päätyisi keskinäiseen taisteluun tarvittujen tilojen ensisijaisuudesta, tulisi uuden hyvinvointilautakunnan valmistella ensi töikseen, ensimmäisen toimintavuotensa aikana, selvitys ja ehdotus tuleviksi toimintatilainventoinneiksi ja niiden tarvejärjestys, Lindström esittää.
Nuorisovaltuuston edustaja Iina Lavonen jätti aloitteen, jossa esitetään kummivaltuutettujärjestelmän kehittämistä, jotta yhteistyöstä tulisi vaikuttavampaa ja yhteistyöstä mielekkäämpää.
Nuorisovaltuusto on kokenut järjestelmän tärkeänä osana vuorovaikutusta kaupunginvaltuuston kanssa, mutta havainnut, että käytännön yhteydenpito kummivaltuutettujen ja nuorisovaltuuston välillä on paikoin jäänyt vähäiseksi.
Aloitteessa esitetäänkin, että jatkossa nuorisovaltuustolla olisi mahdollisuus osallistua kummivaltuutettujen valintaan.
– Tavoitteena on, että kummivaltuutetut oat aidosti motivoituneita toimimaan yhteyshenkilönä ja tuntevat vastuunsa vuoropuhelun ylläpitämisessä, Lavonen esitti.