88 prosenttia alle 35-vuotiaista lukee lehtien digisisältöä enimmäkseen puhelimella.
Saara Huovinen
Digitaalinen lukeminenkin vahvistuu.
Sari Honkasalo
Vakka-Suomen Sanomat ylsi edelleen maan ykköseksi, kun verrataan paikallisten tilattavien printtilehtien lukijamääriä. Kuluvalla viikolla julkistettujen Kansallisen mediatutkimuksen (KMT) tulosten mukaan Vakan painetun lehden lukijamäärä on 23 200. Vakka oli paikallislehdistä ainoa, jolla määrä ylitti 20 000, sillä toiseksi sijoittuvan Auranmaan viikkolehden painettu lehti tavoittaa 18 100 lukijaa.
Vakan digilehti tavoittaa 6900 lukijaa.
Paperilehden tavoittavuudessa on laskua pariin viime vuoteen verrattuna, mutta sen sijaan digilehteä luetaan yhä enemmän.
Vakan paperin ja digin kokonaistavoittavuus on tutkimuksen mukaan 27 300 ja viikkotavoittavuus 34 000. Kokonaistavoittavuusluku on lehden keskimääräisen painetun numeron lukijamäärä, johon on lisätty lehden eri digitaalisia versioita lukeneiden nettomäärä niin, että vastaaja voi olla mukana vain kerran.
Paikallisia tilattavia lehtiä on tutkimuksessa mukana vajaat sata.
Vakkaa julkaisevan Vakka-Suomen Media osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Aki Simola on tyytyväinen, että lehti on edelleen pitänyt asemansa Suomen paikallislehtien kärkijoukossa.
– Digipuolella meillä on vielä todella merkittävä kasvupotentiaali, hän toteaa.
Simola uskoo, että luotettavan tiedonvälityksen arvostus tulee lisääntymään, mikä lisää jatkossa puolueettoman journalistisen median merkitystä.
– Jakelukustannusten hurja nousukehitys on vauhdittanut perinteisen printtimedian kuihtumista ja keskittymistä, mikä ei välttämättä ole millään muotoa kuluttajan etu.
Vakka on alueen kuntien omistama lehti, ja sen pitäisikin Simolan mielestä jatkossa kehittää paljon nykyistä laajempaa ja kokonaan uudenlaista kaupallista viestinnän yhteistyötä omistajiensa kanssa.
Vakka-Suomen Sanomien toimitusjohtaja Janne Vuorela pitää kärkipaikan uusimista kovana tuloksena, josta hän kiittää niin uskollisia lukijoita kuin ammattitaitoista henkilökuntaa.
– Haluamme pitää lukijat ajan tasalla paikallisista asioista, toimia yhteisön äänenä ja ylläpitää paikalliskulttuuria. Tutkimus osoittaa samalla, että painetulla lehdellä on edelleen vahva paikka ihmisten arjessa. Tarjoamme jatkossakin Suomen suurinta paikallislehtinäkyvyyttä painetussa lehdessä.
Vuorela muistuttaa, että myös digitaalisten palveluiden kehittäminen on lehdelle tärkeää.
– Se mahdollistaa lukijamäärämme kasvun. Puhelimella luetaan kasvavasti myös paikallislehteä.
Digitaalinen lukeminen on yleisten KMT-tulosten mukaan vahvistunut vuosi vuodelta. Näin lehtien kokonaisyleisö on pysynyt suhteellisen vakaana painetun lehden lukemisen laskusta huolimatta.
Tuoreimman tutkimuksen mukaan 71 prosenttia vastaajista kertoo lukevansa lehtien digisisältöä enimmäkseen puhelimella. Alle 35-vuotiaista näin tekee peräti 88 prosenttia.
Yli puolet vastaajista (51 prosenttia) käy lukemassa sanomalehtien verkkosivuja tai sovelluksia useita kertoja päivässä. Ja kun lehden sivuilla vieraillaan, lähes kolme neljästä (73 prosenttia) lukee yleensä monta artikkelia kerrallaan.
Näköislehti on korvannut painetun sanomalehden lukemista reilulla kolmanneksella (38 prosenttia vastaajista). Aikakauslehdillä digitaalinen lehti on jo lähes saanut painetun lehden kiinni kuukausittaisessa lukemisessa.
Verkon merkitys lukemiselle korostuu myös muussa digikäyttäytymisessä, sillä yli puolet (51 prosenttia) päätyy lehtien verkkosivuille sosiaalisen median tai muiden linkkien kautta. Tämä korostuu etenkin alle 45-vuotiailla naisilla, joista kaksi kolmesta tekee näin.
Sanomalehtien viikoittainen kokonaistavoittavuus on 93 prosenttia, digitaalisen sisällön lukeminen kuuluu osaksi arkea 63 prosentilla ja painetun lehden avaa lähes päivittäin 34 prosenttia suomalaisista.
Maksullista painettua tai digitaalista sanomalehteä tilataan 56 prosenttiin talouksista, mikä tarkoittaa 2,4 miljoonaa suomalaista.
Kansallinen mediatutkimus on printtimedia-alan yhdessä tilaama tutkimuskokonaisuus. Tutkimus toteutetaan vuosittain kyselynä, joka koostuu kolmesta lomakkeesta.
Uusin tutkimustulos vastaa aiempaa paremmin väestörakennetta, sillä otannassa on tavoiteltu eri ikäryhmiä samassa suhteessa kuin heitä on väestössä. Aikaisemmin yli 65-vuotiaita tavoiteltiin huomattavasti alle heidän väestöosuutensa.