Maamme hallitus on ilmaissut halunsa nostaa puolustusmäärärahat kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Se merkitsee 50 prosentin korotusta nykyiseen tasoon eli kolme miljardia lisää eli kuuteen miljardiin vuodessa. Silti valtiovarainministeri yrittää todistella, ettei se merkitse leikkauksia sosiaaliturvaan, soteen tai koulutukseen eikä lisää velkaantumista.
Olisimme jo turvassa mikäli turvallisuus olisi ratkaistavissa asevarustelulla. Kolmessa vuosikymmenessä asemäärärahat ovat maailmanlaajuisesti tuplaantuneet. Silti kilpavarustelun loputon kierre: köyhtyminen, eriarvoistuminen ja yhteiskuntien epävakaus jatkuu ja luo pohjaa väkivaltaisen äärioikeiston kasvulle.
Hallitus murentaa aktiivisesti myös kansainvälistä sopimusjärjestelmää irrottamalla Suomen henkilömiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. On ajattelematonta menetellä suurvaltojen tapaan sopimuksista piittaamattomasti, sillä juuri sopimuspolitiikka on pienten rauhantahtoisten maiden etu.
Orpon hallituksen tulisi muistaa, että Ottawan sopimuksen ytimessä on siviilien suojelu sekä sodan aikana että sen jälkeen. Suomessa poliitikot perustelevat Ottawan sopimuksesta lähtemistä kansallisella turvallisuudella. Ammattilaiset pitävät kiellettyä miinaa vanhentuneena ja tehottomana aseena. Maailman mitassa henkilömiinojen uhreista liki 80 prosenttia on siviilejä ja heistä puolet lapsia.
Viime aikoina olemme huolestuneina seuranneet asevarustelun kiihtymistä. Ympäristökriisin torjumisen ja ihmisten hyvinvoinnin sijasta satoja miljardeja sijoitetaan aseistautumiseen. Kun Aasiassa keskitytään taloudelliseen vaurastumiseen, Eurooppa kuluttaa voimiaan varusteluun ja sotimiseen.
Maantieteellinen asemamme Euroopan kaukaisena kolkkana Venäjän rajalla ei näytä nyt hyvältä, ellei tilannetta saada pian rauhoittumaan. Jo nyt täällä Uusikaupunki on menettänyt asemiaan autoteollisuuden osalta. Kärjistynyt tilanne rajoilla haittaa alueen kilpailuasemaa, koska välimatka länsimarkkinoille lisää kustannuksia.
Sotateollisuuteen suuntautumisesta etsitään autotehtaalla ratkaisua. Se tuskin “lämmittäisi” kuin hetken, ellei sitten kysyntää lisäisi tilanteen eskaloituminen sodaksi.
Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin Siprin vuosiraportti kertoo maailman sotilasmenojen määrän nousseen jyrkästi vuonna 2024. Reaalikasvu oli 9,4 prosenttia, mikä nosti summan noin 2 390 miljardiin euroon. Nousu oli Siprin mukaan suurinta kylmän sodan päättymisen jälkeen. Nopeinta kasvu oli Lähi-idässä ja Euroopassa – Venäjä laskettu mukaan Eurooppaan.
Suomen tulisi ETYJin puheenjohtajamaana näyttää esimerkkiä vahvistamalla sopimusjärjestelmää ei irtautumalla siitä, kuten miinankieltosopimuksessa tehtiin. Mieletön asevarustelukilpa on saatava loppumaan, samoin myös meitä lähellä oleva Ukrainan sota. ETYJin puitteissa Suomen on oltava aloitteellinen, jotta Putinin Venäjä ja Zelenskyn Ukraina saadaan vakaviin neuvotteluihin rauhasta. Valtioiden keskinäisten intressien pysyvä sovittaminen voi onnistua vain rauhanomaisesti, diplomatian ja neuvottelujen kautta.
Vähälle huomiolle on tiedotusvälineissä jäänyt Israelin Netanjahun johtama palestiinalaisten raakalaismainen tuhoaminen. Tuoreessa uutisessa (HS 6.5.25 ”Täysin outoa ja pöyristyttävää”) tutkijat Timo R. Stewart ja Antti Tarvainen kysyvät, miksi Suomi vaikenee etnisestä puhdistuksesta Gazassa, ja ihmettelevät kuinka hiljaa Suomen johto on ollut Gazan viimeisimmistä käänteistä, kuten siitä, että Israel on katkaissut lääke- ja ruoka-avun toimitukset Gazaan.
Suomen Rauhanpuolustajain Uudenkaupungin yhdistys ry:n vuosikokous