Yli 75 pro­sent­tia maa­il­man vil­je­ly­kas­veis­ta on riip­pu­vai­sia pö­ly­tyk­ses­tä. Me­hi­läi­set, ki­ma­lai­set, ja kuk­ka­kär­pä­set ovat näil­le kas­veil­le elin­tär­kei­tä. Am­pi­ai­nen suo­je­lee kas­ve­ja tu­ho­lai­sil­ta saa­lis­ta­es­saan tou­kil­leen ra­vin­nok­si kir­vo­ja, touk­kia ja mui­ta öt­ti­äi­siä ja toi­mii myös sa­mal­la pö­lyt­tä­jä­nä tie­tä­mät­tään­kin. Esi­mer­kik­si Suo­mes­sa vil­jel­tä­vän, maa­il­man­laa­jui­seen vien­tiin me­ne­vän ku­mi­nan pö­lyt­ty­mi­nen on täy­sin riip­pu­vai­nen kuk­ka­kär­pä­ses­tä.

Hyön­teis­ten ja pö­lyt­tä­jien mää­rä on vä­hen­ty­nyt ra­di­kaa­lis­ti vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä: sak­sa­lai­nen tut­ki­mus osoit­ti, et­tä len­tä­vien hyön­teis­ten mää­rä Sak­sas­sa vä­he­ni 75 pro­sent­tia 27 vuo­den ai­ka­na. Syy­nä ovat hyön­teis­ten eli­nym­pä­ris­tö­jen ka­to­a­mi­nen ja pirs­tou­tu­mi­nen, vie­ras­la­jit, il­mas­ton­muu­tos ja hyön­teis­myr­kyt.

Maa­lis­kuus­sa Suo­mes­sa val­mis­tui en­sim­mäi­nen kan­sal­li­nen pö­lyt­tä­jäst­ra­te­gia, joka si­säl­tää toi­mia pö­lyt­tä­jien säi­ly­mi­sek­si, pö­lyt­tä­jä­kan­to­jen el­py­mi­sek­si ja pö­lyt­tä­jien vä­he­ne­mi­sen syi­den kor­jaa­mi­sek­si.

Hyön­teis­myrk­ky­jä käy­te­tään edel­leen pal­jon sekä met­sä­ta­lou­des­sa, maan­vil­je­lys­sä, kau­pun­kien vi­her­hoi­dos­sa ja ko­ti­puu­tar­hois­sa. Maa­il­man käy­te­tyin­tä tor­jun­ta-ai­net­ta gly­fo­saat­tia käy­te­tään Suo­mes­sa 600–800 ton­nia vuo­des­sa. Tu­run ja Ou­lun yli­o­pis­to­jen tut­ki­muk­ses­sa to­det­tiin, et­tä jo erit­täin pie­net ker­ta-an­nok­set gly­fo­saat­tia vai­kut­ta­vat hai­tal­li­ses­ti pö­lyt­tä­jiin. Gly­fo­saa­til­le al­tis­tu­neet ki­ma­lai­set me­net­ti­vät op­pi­mis­ky­kyn­sä ja muis­tin­sa.

Sak­sa­lais­tut­ki­muk­sen hyön­tei­sis­sä oli jää­miä kes­ki­mää­rin 16 hyön­teis­myr­kys­tä jopa suo­je­lu­a­lu­eil­la. On tut­kit­tu, et­tä hyön­tei­set jou­tu­vat kos­ke­tuk­seen tor­jun­ta-ai­nei­den kans­sa jopa kah­den ki­lo­met­rin sä­teel­lä. Eri­tyi­ses­ti maa­ta­lous­mai­se­mis­sa suo­jel­tu­jen alu­ei­den ym­pä­ril­lä oli­si tär­keä vä­hen­tää tor­jun­ta-ai­nei­den käyt­töä. Tor­jun­ta-ai­neis­ta va­paan luo­mu­vil­je­lyn li­sää­mi­nen näil­lä alu­eil­la on hyvä kei­no suo­ja­vyö­hyk­kei­den suu­ren­ta­mi­sek­si.

Ko­ti­puu­tar­hois­sa voi gly­fo­saa­tin si­jaan tor­jua rik­ka­ruo­hot me­kaa­ni­ses­ti. Puu­tar­ha­maas­sa hyvä kei­no rik­ka­ruo­ho­jen kas­vun es­tä­mi­seen on kat­tei­den käyt­tö. Eri­tyi­sen tär­ke­ää on muis­taa, et­tä tor­jun­ta-ai­nei­ta ei kan­na­ta käyt­tää kas­vien kuk­kies­sa, kos­ka se on tuol­loin eri­tyi­sen hai­tal­lis­ta pö­lyt­tä­jil­le. Suo­si os­tos­ko­ris­sa­si luo­mu­tuot­tei­ta, jol­loin tu­let sa­mal­la aut­ta­neek­si pö­lyt­tä­ji­ä­kin. Pö­lyt­tä­jien ys­tä­vä jät­tää myös esi­mer­kik­si pral­let­rii­ni-ke­mi­kaa­liin poh­jau­tu­vat haih­dut­ta­vat hyön­teis­kar­koit­teet kaup­paan – tyy­nys­tä haih­tu­va myrk­ky ei va­li­koi, mi­hin hyön­tei­siin se vai­kut­taa.

Uut­ta stra­te­gi­aa esi­tel­lään ym­pä­ris­tö­mi­nis­te­ri­ön Pö­lyt­tä­jä­päi­väs­sä to 19.5. klo 10, ti­lai­suut­ta voi seu­ra­ta myös etäyh­tey­del­lä.

Mi­ri­am Sewón Va­lo­ni­as­ta