My­nä­mä­ke­läi­nen Kat­ja Rip­ps­tein va­lit­tiin Nais­jär­jes­tö­jen Kes­kus­lii­ton vuo­si­ko­kouk­ses­sa lii­ton hal­li­tuk­seen kau­del­le 2025–27.

Rip­ps­tei­nin aset­ti­vat hal­li­tus­vaa­liin eh­dol­le Mart­ta­liit­to, Fin­lands svens­ka Mart­ha­för­bund rf, Suo­men NNKY-liit­to ja Tun­ne rin­ta­si ry. Eh­dok­kai­ta oli kaik­ki­aan kak­si­tois­ta, jois­ta nel­jä va­lit­tiin.

Muut va­li­tut oli­vat Tii­na-Emi­lia Kau­nis­to (Mot­hers in Bu­si­nes), Ma­ria Pet­ters­son (Nais­toi­mit­ta­jat ry) ja Jaa­na Tii­ri (Vam­mais­ten nais­ten val­ta­kun­nal­li­nen yh­dis­tys – Ru­set­ti ry). Li­säk­si hal­li­tuk­seen va­lit­tiin luo­pu­neen jä­se­nen ti­lal­le Maa­rit Le­vo­nie­mi vuo­dek­si 2025 (Trans­fe­mi­nii­nit ry).

Sil­via Mo­dig va­lit­tiin hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­jak­si väis­ty­vän Saa­ra-So­fia Siré­nin ti­lal­le.

Nais­jär­jes­tö­jen Kes­kus­liit­to on nais- ja tasa-ar­vo­jär­jes­tö­jen kat­to­jär­jes­tö, joka edis­tää ih­mi­soi­keuk­sia, su­ku­puol­ten tasa-ar­voa ja yh­den­ver­tai­suut­ta. Poh­jois­mai­den suu­rim­mal­la nais­jär­jes­tö­jen yh­teen­liit­ty­mäl­lä on yli 70 jä­sen­jär­jes­töä.

Kuvassa vasemmalta liiton toiminnanjohtaja Katri Leino-Nzau ja valitut Tiina-Emilia Kaunisto, Katja Rippstein, Maria Pettersson, Maarit Levoniemi ja Jaana Tiiri.

Kiisa Rippstein

Nais­jär­jes­tö­jen Kes­kus­lii­ton vuo­si­ko­kous hy­väk­syi jul­ki­lau­su­man, jos­sa vaa­di­taan, et­tä Suo­mel­le laa­di­taan kan­sal­li­nen stra­te­gia vi­ha­pu­het­ta ja vi­ha­ri­kok­sia vas­taan.

Vi­ha­pu­he on vies­tin­tää, jol­la le­vi­te­tään, liet­so­taan, edis­te­tään tai koh­dis­te­taan vi­haa tiet­tyä ih­mis­ryh­mää koh­taan. Vi­ha­ri­kos­ten mää­rä Suo­mes­sa on ol­lut kas­vus­sa vuo­des­ta 2020 läh­tien. Ylei­sin mo­tii­vi vi­ha­ri­ko­se­päi­lyl­le on ra­sis­mi ja vi­ha­pu­heen koh­teek­si jou­tu­vat useim­min nuo­ret ja vä­hem­mis­tö­ryh­miin kuu­lu­vat nai­set ja ty­töt.

Tut­ki­mus­tu­lok­set vah­vis­ta­vat, et­tä li­sään­ty­nyt vi­ha­pu­he po­li­tii­kas­sa tai so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa joh­taa suu­rem­paan mää­rään vi­ha­ri­kok­sia. His­to­ri­al­li­set en­nak­ko­ta­pauk­set osoit­ta­vat vi­ha­pu­heen ol­leen va­ka­vien ri­kos­ten ja laa­ja­mit­tai­sen vä­ki­val­lan esi­as­te. Po­la­ri­soi­tu­nut yh­teis­kun­ta ja so­si­aa­li­nen me­dia sekä esi­mer­kik­si yhä kärk­kääm­min pu­hu­vat po­lii­ti­kot edis­tä­vät vi­ha­pu­heen nor­ma­li­soi­tu­mis­ta.

Jul­ki­lau­su­mas­sa muis­tu­te­taan, et­tä vi­ha­pu­heen ja vi­ha­ri­kos­ten mää­rä ei ole va­ka­va uh­ka vain tasa-ar­vol­le vaan myös de­mok­ra­ti­al­le ja ih­mi­soi­keuk­sil­le. Vi­ha­pu­he hait­taa yh­teis­kun­nal­lis­ta osal­lis­tu­mis­ta ja hei­ken­tää yh­teis­kun­nan mo­ni­muo­toi­suu­den, yh­den­ver­tai­suu­den ja avoi­men kes­kus­te­lun pe­rus­pi­la­rei­ta. Se ra­joit­taa eri­tyi­ses­ti vä­hem­mis­tö­jen, hei­kom­mas­sa ase­mas­sa ole­vien ja nuor­ten osal­li­suut­ta, ja ra­joit­taa pää­tök­sen­te­on oi­keu­den­mu­kai­suut­ta ja ta­sa­pai­noa.