Suo­men vii­mei­nen, eri­tyis­kou­lu­tuk­sen saa­nut va­lon­hei­tin­lot­ta, tur­ku­lai­nen us­kon­non ja kirk­ko­his­to­ri­an leh­to­ri Kaa­ri­na Al­va­jär­vi on siir­ty­nyt tai­vaal­li­seen va­lon­hei­tin­pat­te­riin 12.1.2025 kun­ni­ak­kaas­sa 102 vuo­den iäs­sä.

Tu­run lää­nin Uu­del­la­kir­kol­la eli Ka­lan­nis­sa 10. ke­sä­kuu­ta vuon­na 1922 Ra­van­tin opet­ta­ja­pa­ris­kun­nal­le syn­ty­nyt Sii­ri Kaa­ri­na me­net­ti äi­tin­sä jo pa­ri­vuo­ti­aa­na. Isän ope­tus­työn pe­räs­sä äi­di­tön per­he muut­ti en­sin Sor­ta­va­laan, mut­ta muu­ta­man vuo­den ku­lut­tua sol­mit­tu Mos­ko­van rau­ha ajoi Ra­van­tit pois sil­loi­ses­ta ko­dis­taan.

He pa­la­si­vat Var­si­nais-Suo­meen, äi­din­puo­li­sen su­vun luok­se Lo­ka­lah­del­le, jos­ta isä sai opet­ta­jan vi­ran ja lap­set jat­koi­vat kou­lun­käyn­ti­ään.

Sii­ri Kaa­ri­nal­le sy­säyk­sen Lot­ta­yh­dis­tyk­seen liit­ty­mi­ses­tä an­toi van­hem­man vel­jen kaa­tu­mi­nen ko­vis­sa Kol­laan tais­te­luis­sa hei­nä­kuus­sa 1941. Omien sa­no­jen­sa mu­kaan hän päät­ti sil­loin jär­kyt­ty­nee­nä ”teh­dä jo­tain isän­maan puo­lus­ta­mi­sek­si”. Ja Jo­tain hän te­ki­kin, jo­tain sel­lais­ta, mitä so­ta­his­to­ri­an­kir­joit­ta­jat­kin pi­tä­vät ai­nut­laa­tui­se­na. Ni­mit­täin tar­kan seu­lon­nan jäl­keen, 22-vuo­ti­as kor­ke­a­kou­luo­pis­ke­li­ja Sii­ri Kaa­ri­na Ra­vant­ti va­lit­tiin yh­dek­si niis­tä 150 lo­tas­ta, jot­ka kou­lu­tet­tiin kal­li­sar­vois­ten va­lon­heit­ti­mien ja kuu­lo­suun­ti­mien käyt­tä­jik­si.

Eri­koi­sek­si ti­lan­teen teki se, et­tä vas­toin Lot­ta Svärd -jär­jes­tön pe­ri­aat­tei­ta, nai­set sai­vat myös aseel­li­sen so­ti­las­kou­lu­tuk­sen. De­sant­ti- ja ri­kol­lis­vaa­ran vuok­si va­lon­hei­tin­lo­tat sai­vat var­ti­oin­ti­a­seik­seen 6,35mm:n Ter­ni -ki­vää­rin. Suo­men ar­mei­jan pel­käs­tään nai­sis­ta koos­tu­va, so­ti­laal­li­ses­ti toi­mi­va ja tais­te­lu­vas­tuu­ta kan­ta­va yk­sik­kö, 14.va­lon­hei­tin­pat­te­ri oli syn­ty­nyt.

So­dan jäl­keen Sii­ri Kaa­ri­na jat­koi kes­key­ty­nei­tä opis­ke­lu­jaan Hel­sin­gis­sä val­mis­tu­en opet­ta­jak­si, seu­ra­ten näin van­hem­pien­sa ja­lan­jäl­kiä.

Avi­oi­dut­tu­aan Kaa­ri­na Al­va­jär­vi teki pit­kän uran us­kon­non ja kirk­ko­his­to­ri­an leh­to­ri­na muun mu­as­sa Tu­run Puo­la­lan Yh­teis­ly­se­os­sa ja Puo­la­lan­mä­en lu­ki­os­sa. Myö­hem­min hän toi­mi työn ohel­la myös ak­tii­vi­ses­ti va­paa­eh­toi­sen maan­puo­lus­tuk­sen pa­ris­sa.

Kaa­ri­na Al­va­jär­ven täyt­tä­es­sä 100 vuot­ta vuon­na 2022 Lot­ta Svärd sää­tiö ni­me­si hä­net Vuo­den Lo­tak­si. Täl­löin hän myös vas­taa­not­ti sil­loi­sen ta­sa­val­lan pre­si­dent­ti Sau­li Nii­nis­tön puo­li­son Jen­ni Hau­ki­on kuk­ka­ter­veh­dyk­sen ja kor­tin. Sii­nä Hau­kio on­nit­te­li Kaa­ri­na Al­va­jär­veä Vuo­den Lot­ta -tun­nus­tuk­ses­ta, kiit­ti pa­nok­ses­ta isän­maan puo­lus­ta­mi­ses­sa ja on­nit­te­li ”mitä läm­pi­mim­min” 100-vuo­tis­merk­ki­päi­vän joh­dos­ta.

Vai­kut­ta­van elä­män elä­nyt­tä Kaa­ri­na Al­va­jär­veä jää­vä kai­paa­maan lap­set, lap­sen­lap­set per­hei­neen sekä su­ku­lai­set ja suu­ri jouk­ko ys­tä­viä ja en­ti­siä op­pi­lai­ta.

Him­me­tä ei muis­tot kos­kaan saa.

Joni Lin­de­man

Kir­joit­ta­ja on So­tien 1939-1945 V-S Pe­rin­neyh­dis­tyk­sen pu­heen­joh­ta­ja ja Kaa­ri­na Al­va­jär­ven en­ti­nen op­pi­las